Miksi seuraamusten pelko ei riitä Ethics & Compliance -työssä?

Moni organisaatio perustelee compliance-toimiaan sanktioiden pelolla. Mutta mitä tapahtuu, kun sääntely muuttuu tai valvonta heikkenee? Kestävä ja vaikuttava Ethics & Compliance -työ ei synny pakosta, vaan arvoista.

Legal & Compliance -ammattilaiset ovat tottuneet työskentelemään sääntelyn ja riskienhallinnan rajapinnassa. Usein ohjelmien ja prosessien perustelut nojaavat siihen, mitä laki vaatii – ja mitä seuraa, jos vaatimuksia ei täytetä. Tämä lähestymistapa on ymmärrettävä, mutta samalla haavoittuva.

Tuore esimerkki tästä on Yhdysvaltojen korruption torjuntaan tähtäävä FCPA-lainsäädäntö, jonka täytäntöönpano keskeytettiin alkuvuodesta 2025 ja palautettiin myöhemmin uudistetuin painotuksin. Muutos sai monet yhdysvaltalaiset yritykset paniikkiin: compliance-ohjelmat oli rakennettu pitkälti viranomaisvaatimusten varaan. Kun nämä vaatimukset horjuivat, horjui myös perustelu koko ohjelmalle.

Compliance osana liiketoiminnan eettistä perustaa

Kun compliance perustuu sanktioiden pelkoon, se ei kestä muutosta. Se johtaa reaktiiviseen kulttuuriin, jossa organisaatiot odottavat ohjeita ennen kuin toimivat. Tämä ei ole vain tehotonta – se on myös strategisesti riskialtista. Ethics & Compliance -työn pitäisi lähteä toisenlaisista kysymyksistä: Miksi sääntely on olemassa? Mitä arvoja se suojelee? Mitä riskejä se pyrkii ehkäisemään?

Olipa kyseessä korruptiontorjunta, tietosuoja, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus tai ympäristönsuojelu, sääntelyn taustalla on aina yhteiskunnallinen tarve. Kun organisaatio tunnistaa tämän tarpeen ja sitoutuu siihen, compliance ei ole enää pelkkä velvoite, vaan osa liiketoiminnan eettistä perustaa.

Edelläkävijät eivät odota ohjeita

Edelläkävijäorganisaatiot eivät rakenna Ethics & Compliance -ohjelmiaan pelkästään sääntelyn varaan. Ne toimivat proaktiivisesti, koska ymmärtävät, että eettinen liiketoiminta on kilpailuetu, ei kustannuserä.

Tällaiset organisaatiot

  • ennakoivat sääntelyä ja kehittävät toimintamalleja, jotka ylittävät minimitason.
  • sitouttavat johdon ja liiketoimintayksiköt ethics & compliance-työhön arvojohtamisen kautta.
  • rakentavat kulttuuria, jossa eettinen harkinta on osa arkea, ei vain poikkeustilanteita.
  • hyväksyvät, että eettisesti kestävät valinnat liiketoiminnassa luovat kitkaa ja epämukavuutta, ja joskus näkyvät lyhyellä aikavälillä myös heikentyneinä numeroina.
  • kommunikoivat avoimesti ja läpinäkyvästi, myös silloin kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

Tämä lähestymistapa ei ainoastaan vähennä sääntelyn noudattamiseen liittyvää stressiä – se myös vahvistaa organisaation resilienssiä, mainetta ja kykyä toimia vastuullisesti muuttuvassa maailmassa. Sitä paitsi, kuinka moni työntekijä haluaa kuulla organisaationsa ethics & compliancen työn perustuvan pakkoon, minimivelvoitteiden täyttämiseen tai sanktioiden pelkoon?

Kohti arvolähtöistä compliancea

Ethics & Compliance -työn tulevaisuus ei ole pelkästään sääntelyn seuraamista, vaan sen tarkoituksen ymmärtämistä. Kun ohjelmat ja prosessit rakentuvat arvojen varaan, ne kestävät muutosta ja tukevat organisaation strategisia tavoitteita.

Silloin ei tarvitse pelätä, mitä viranomainen vaatii, vaan voi keskittyä siihen, mikä on oikein. Miten toimisimme myös silloin, kun vaatimukset eivät tule lainsäädännöstä?